Mikä on adaptaationopeuden merkitys liiketoiminnalle?


Kannattavan yritystoiminnan elinehtona on kyky reagoida yhteistyökunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Vallitsevan korona-epidemian aikana tämä on korostunut yhteiskunnassamme ehkä selvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Virus on levinnyt ihmiskontaktien kautta hämmästyttävän nopeasti, mutta vielä nopeammin liikkuu tieto – sekä oikea että väärä. Nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ja erityisesti sen päälle rakennetut sosiaalisen median sovellukset sekä uutisportaalit voivat hetkessä laukaista globaalin paniikkiaallon tai viimeisimmän villityksen, kuten esimerkiksi ällistyttävän Lidl-lenkkarihuuman. Villityksiin näyttää lisäksi usein liittyvän vahva yllätyksen elementti, joka pienentää ilmiön ennustettavuutta. Syntyihän suunnitelma lenkkarilanseeraukseenkin ilmeisesti alun perin aprillipilan pohjalta.

Nokia ja Pokemon

Muutos on siis nopeaa niin hyvässä kuin pahassa ja näitä ilmiöitä pohtiessani törmäsin mielenkiintoiseen blogikirjoitukseen, jossa adaptaationopeus (adaptation rate) oli nostettu yhdeksi aikamme merkittävimmistä teknologiatrendeistä. Nokian puhelinten ikifaneina seuraava vertaus lienee meitä paljon puhutteleva:

Matkapuhelimella kesti 12 vuotta saavuttaa 50 miljoonan käyttäjän raja.

Pokemon Go saavutti vastaavan suosion vain 19 päivässä.

Pokemonin tapauksessa matkapuhelinverkon ja laitteiden kehittyminen oli tietenkin edellytys sovelluksen nopealle adaptaatiolle. Koska tarvittava infrastruktuuri on olemassa, tiedon siirto ja myös sen käsittely voi edetä hämmästyttävää vauhtia. Yleismaallisempana esimerkkinä toimikoon pörssi, jonka Yuval Noah Harari on kirjassaan Homo Deus todennut maailman nopeimmaksi ja tehokkaimmaksi tiedonkäsittelyjärjestelmäksi. Uutisen vaikutus saadaan hinnoiteltua yrityksen osakkeen arvoon muutamassa minuutissa ja uutisen lisäksi osakekurssiin vaikuttaa kaikki mitä markkinoilla tiedetään tai spekuloidaan kullakin hetkellä. Yleisindeksit tarjoavat puolestaan lähes reaaliaikaisen näkemyksen maailman sen hetkisestä tilasta.

Adaptaationopeuden merkitys

Adaptaationopeuden kasvu onkin nähtävissä kaikkialla ympärillämme, ja sillä on kiistaton vaikutus myös konsulttitoiminnan suosioon. Olen omalla työurallani työskennellyt sekä asiakkaan että konsulttitoimiston puolella. Konsulttitoiminnan etuja on käsitelty Codemenin blogissa aiheella Nuppikauppa kannattaa. Itselläni on vankka uskomus siihen, että asiakkaan kannattaa aina kehittää omaa osaamistaan ohjelmistotekniikan saralla. Toimiala kuin toimiala digitalisoituu, joten ydinliiketoiminnan harjoittaminen vaatii vähintäänkin ohjelmistojen tarkoituksenmukaista ja tehokasta käyttöä. Globaali kilpailu ja adaptaationopeuden kasvu on kuitenkin johtanut siihen, että nopeimmatkin oppijat ovat liian hitaita. Useissa tapauksissa on mielekkäämpää palkata ekspertti, kuin rekrytoida ja kouluttaa sellainen itse. Koulutuksen kautta tapahtuva kompetenssin kehitys on hidasta silloin, kun tarve on akuutti ja kompetenssin saavuttaessa riittävän tason kovin tarve voi olla jo ohi. Yhteistyö konsulttitoimiston kanssa voi edelleen kasvaa strategiseksi kumppanuudeksi, joka skaalautuu asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Siitä voit lukea lisää kirjastani Ohjelmistoprojektin sudenkuopat ja miten ne vältetään.

DevOps käyttöön

Lopuksi todettakoon että nopealla tuotekehityksellä ei ole juuri merkitystä, jos tuotteen saaminen markkinoille kestää ikuisuuden. Kun jo lanseerattua tuotetta päivitetään, ei myöskään korjauspäivityksen julkaisu tuotantoon saisi kestää kuukausia. Ohjelmistotestauksen lisäksi Q-Factory auttaakin asiakkaitaan myös DevOps-käytäntöjen jalkauttamisessa. Tätä onkin jo käsitelty blogissamme DevOps öljyää kehitysputken.
Etenkään haastavina aikoina laadusta ei kannata tinkiä ja laadunvarmistusasioissa me autamme aina.

Rami Juvonen
Lead Testing Consultant
rami.juvonen@q-factory.fi

Ota yhteyttä!


  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.