Kun puhumme ohjelmistojen laadusta, ensimmäisenä mieleen tulee virheettömyys, suorituskyky ja tietoturva. Laadunvarmistus (QA) on perinteisesti keskittynyt siihen, että ohjelmisto toimii vaatimusten mukaisesti eli toiminnallisuudet testataan suhteessa määriteltyihin tarpeisiin. Tämä on laadunvarmistuksen perusta, jota täydentävät tekniset testaukset, kuten suorituskyky- ja tietoturvatestit.
Mutta onko tämä riittävää? Voiko ohjelmisto olla laadukas, jos se täyttää vaatimukset teknisesti, mutta ei ole helppokäyttöinen, ymmärrettävä ja saavutettava?
Nykytila: Laatu = toiminnallisuus ja tekninen toimivuus
QA-prosessit varmistavat vaatimustenmukaisuuden ja teknisen toimivuuden. Käyttäjäkokemus (UX) sen sijaan jää usein pelkästään UX-tiimien vastuulle. Näin syntyy tilanne, jossa ohjelmisto voi olla vaatimusten mukainen ja teknisesti virheetön, mutta silti käytettävyydeltään huono.
Saavutettavuus on lakisääteinen vaatimus monilla toimialoilla, mutta sen toteutus on usein irrallinen projekti, ei osa jatkuvaa laadunvarmistusta. Helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys nähdään ”design-asioina”, ei laatuasioina. Lopputulos? Ohjelmistot voivat olla teknisesti virheettömiä, mutta silti vaikeita tai joillekin mahdottomia käyttää.
Haaste: Käyttäjäkokemuksen laatu ei ole mitattavissa bugiraporteilla
Käyttäjäkokemus vaikuttaa suoraan liiketoiminnan tuloksiin. Huono käytettävyys lisää virheitä, kasvattaa kustannuksia ja heikentää asiakastyytyväisyyttä. Silti UX-laatu jää usein subjektiiviseksi – ”tuntuu hyvältä” tai ”näyttää selkeältä”. Tarvitsemme systemaattisen tavan varmistaa, että ohjelmisto ei ole vain teknisesti toimiva, vaan myös inhimillisesti toimiva.
Ratkaisuidea: UXQA
Mitä jos käyttäjäkokemuksen laatu olisi yhtä tärkeä osa QA-prosessia kuin tekninen laatu? Tätä voisi kutsua UXQA:ksi – käyttäjäkokemuksen laadunvarmistukseksi.
UXQA yhdistäisi kolme näkökulmaa:
🔹 Tekninen saavutettavuus (WCAG-standardit)
🔹 Helppokäyttöisyys (heuristinen arviointi, käyttäjäpolkujen testaus)
🔹 Ymmärrettävyys (sisällön selkeys, kognitiivinen saavutettavuus)
Menetelmät voisivat sisältää:
- Automatisoidut saavutettavuustestit + laadulliset UX-auditoinnit
- Käyttäjäpolkujen validointi erityiskäyttäjätestauksilla (esim. näkö-, motoriset ja kognitiiviset rajoitteet)
- Raportointi, joka kytkeytyy suoraan QA-prosessiin – ei erillinen UX-raportti, vaan osa kokonaislaadun hallintaa.
Hyödyt: Laatu ei ole vain teknistä, vaan myös inhimillistä
🔹 Parempi asiakaskokemus → kilpailuetu
🔹 Vähemmän riskejä → saavutettavuuslainsäädännön noudattaminen
🔹 Kustannussäästöt → vähemmän virheitä ja tukipyyntöjä
🔹 Brändin vahvistuminen → ohjelmistot, jotka ovat aidosti helppokäyttöisiä ja saavutettavia
Kutsu keskusteluun
Onko UXQA seuraava askel ohjelmistojen laadunvarmistuksessa? Pitäisikö käyttäjäkokemus nähdä yhtä kriittisenä laatutekijänä kuin tekninen toimivuus? Uskon, että kyllä, ja että tämä muutos on välttämätön, jos haluamme rakentaa ohjelmistoja, jotka eivät ole vain toimivia, vaan myös inhimillisiä. UXQA ei ole vaihtoehto perinteiselle QA:lle, vaan luonteva laajennus, joka täydentää toiminnallisuuden ja teknisen laadun varmistusta.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Laita viestiä ja jatketaan keskustelua!
Kirjoittajana Q-Factoryn kehitysjohtaja Ari-Pekka Saarela (ari-pekka.saarela@q-factory.fi).
