Kohti systemaattista saavutettavuustyötä – tutustu monipuolisiin eQual-palveluihimme!

Monipuoliset palvelut, joiden avulla varmistat digipalveluidesi toimivuuden, laadun ja erinomaisen käyttäjäkokemuksen.
Tutustu ja jutellaan lisää jo tänään!

Facebook
LinkedIn

Mitä autojen HMI‑järjestelmät opettavat käyttäjäkokemuksen laadusta?

Kuvituskuvassa koira pitää auton ratista kiinni (tekoälypohjainen kuva)

Sain ensimmäisen UXQA:ta käsittelevän blogitekstini perusteella kiinnostavan viestin autoteollisuuden HMI-järjestelmien testauksen asiantuntijalta. Hänen kokemuksessaan korostui yksi asia: autoteollisuudessa käyttäjäkokemuksen laadunvarmistus ei ole erillinen osa, vaan kehityksen kivijalka. 

Auton käyttöliittymä ei saa vain toimia – sen on toimittava turvallisesti, ennustettavasti ja ymmärrettävästi kaikissa tilanteissa ja kaikille käyttäjille.

Autoteollisuudessa toimivan testauksen asiantuntijan näkökulmat avasivat osuvasti sen, miten laaja ja konkreettinen UXQA-ajattelu autoteollisuudessa jo on. Tietyt tiedot (kuten nopeus ja kriittiset varoitusvalot) on näytettävä aina, vaikka järjestelmä kaatuisi. UI/UX ei ole vain visuaalinen kysymys – se on suorituskykyä, rautatason rajoitteita, renderöintiä, pikselöitymistä ja turvallisuusmääräyksiä. Käyttäjä voi olla 18-vuotias ensikuljettaja tai 80-vuotias kokenut senioriautoilija – ja molempien pitää selvitä samoista tehtävistä yhtä nopeasti. Näyttö voi olla kirkkaassa auringonpaisteessa tai sateessa, auto voi madella ruuhkassa ja kuljettaja voi olla stressaantunut tai näyttö on vieraskielisessä käyttöympäristössä. Lokalisointi ei ole pelkkää kääntämistä: esimerkiksi oikealta vasemmalle luettavissa kielissä koko UI muuttuu peilikuvaksi.

Autoteollisuudessa on pitkään ymmärretty, että käyttäjäkokemus ei ole mielipide, vaan toimintakykyyn ja turvallisuuteen vaikuttava kriittinen laatutekijä. Jos jokin toiminto ei ole riittävän selkeä, sillä voi olla todellisia seurauksia liikenteessä.

Kun käyttäjäkokemus vaikuttaa suoraan turvallisuuteen

Sama pätee yleisesti digipalveluihin, vaikka seuraukset eivät aina ole yhtä dramaattisia. Väärin täytetty hakemus, epäonnistunut osto, virheilmoituksen väärinymmärrys, palvelusta luopuminen tai tuki- ja reklamaatiokuorman kasvu ovat “liikenneturvallisuuden pienempiä versioita” – merkki siitä, että käyttäjä ei selvinnyt tehtävästään.

80 % vs. 8 % – miksi UXQA on tärkeämpi kuin yritykset ymmärtävät?

Tutkimus (*), johon viittasin aiemmin, on pysäyttävä: 80 % palvelujen omistajista kokee tuottavansa erinomaista digitaalista palvelua ja vain 8 % käyttäjistä kokee saavansa sitä.

Tämä kuilu kertoo siitä, että palveluja rakennetaan useimmiten organisaation tai prosessin näkökulmasta, ei käyttäjän.

Autoteollisuuden UXQA-ajattelu on erittäin hyödyllinen peili muille toimialoille. Siellä ei kysytä miltä tämä näyttää, vaan ymmärtääkö käyttäjä tilanteen ja onnistuuko hän tehtävässään aikaa vastaan? Onko kokonaisuus niin selkeä, että virheet ovat epätodennäköisiä? Toimiko UI myös silloin, kun ympäristö häiritsee, väsyttää tai kuormittaa? Entä käsitteleekö käyttöliittymä erilaisia käyttäjiä, kulttuureja ja kieliä?

UXQA ei perustu mielipiteeseen, vaan jatkuvaan verifiointiin ja validointiin vaatimuksia vasten – kuten autoteollisuudessa turvallisuusstandardit.

Mitä ohjelmistokehitys voisi oppia autoteollisuudesta?

Tässä kolme keskeistä oppia, jotka nousevat autoteollisuuden tavasta tehdä UXQA:ta.

1. Käyttäjän ympäristö on osa vaatimusta, ei muuttuja

Automaailmassa ei ole “parhaissa olosuhteissa tehtyä käytettävyyttä”. Testaus tehdään todellisuutta vasten.

Digipalveluissa liian moni käyttöliittymä toimii vain optimaalisissa tilanteissa: hyvällä verkkoyhteydellä, hyvällä näkökyvyllä, hyvällä laitteella, ilman stressiä ja kiirettä ja rauhallisessa ympäristössä.

Todellisuus on toista.

2. Käyttäjä ei ole yksi persoona – hän on koko maailma

Autoteollisuus testaa:

  • eri kieliä
  • eri kulttuureja
  • eri ikäryhmiä
  • eri fyysisiä ja kognitiivisia rajoitteita
  • eri ajotilanteita

Sama laajuus pitäisi olla myös digipalveluissa. Ei riitä, että palvelu toimii “peruskäyttäjälle”.

3. UX ei ole irrallinen vaihe, vaan osa teknistä laatua

Automaailmassa UX ei elä omassa siilossaan. Siellä UX, QA, design ja kehitys tekevät työtä yhdessä – päivittäin.

Kun UXQA kytketään osaksi laadukasta kehitysprosessia:

  • käytettävyysvirheet löytyvät varhain
  • lokalisointiongelmat paljastuvat ennen julkaisua
  • suorituskyky ja ymmärrettävyys arvioidaan yhdessä
  • speksi ei ole kiveen hakattu, vaan joustava käyttäjän hyväksi

Se on laadun todellista johtamista

UXQA rakentaa tuotteita, jotka kestävät käyttöä – ei vain tarkastusta

Autoteollisuudessa puhutaan usein turvallisesta matkasta, joka edellyttää selkeitä, ennakoitavia ja ymmärrettäviä käyttöliittymiä.

Samaa ajatusta voisi soveltaa kaikkiin digipalveluihin: Käyttäjän pitää päästä maaliin, ilman virheitä, ilman turhautumista, ilman epävarmuutta.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Laita viestiä ja jatketaan keskustelua!

Kirjoittajana Q-Factoryn kehitysjohtaja Ari-Pekka Saarela (ari-pekka.saarela@q-factory.fi).

ps. Kiitos Arto kommenteista. 

Lähde (*):
Linkki lähteeseen

Sinua saattaa kiinnostaa tämän blogin luettuasi erityisesti monipuoliset eQual-palvelumme. Autamme mielellämme, mikäli sinulla herää kysyttävää!

Jaa julkaisu
Facebook
LinkedIn

Contact us!