Kun olemme työskennelleet erilaisten digitaalisten palvelujen parissa, olemme havainneet ilmiön, josta puhutaan yllättävän vähän: saavutettavuus toimii monissa tiimeissä “keystone habitina” – kulmakivikäytäntönä, joka parantaa kaikkea muutakin laatua.
Keystone habit ‑termiä käytetään kuvaamaan pientä, mutta vaikutuksiltaan poikkeuksellisen laajaa rutiinia. Charles Duhigg popularisoi käsitteen kirjassaan The Power of Habit perustuen tutkimuksiin, joiden mukaan jotkut tavat käynnistävät dominoefektin, joka muuttaa muita käyttäytymisen osa‑alueita automaattisesti. Keystone-habiteille on tunnusomaista, että ne:
- luovat pieniä, näkyviä onnistumisia, jotka rakentavat itseluottamusta
(Albert Banduran self‑efficacy -teoria). [habitprintable.com] - muokkaavat identiteettiä, jolloin tiimi tai yksilö alkaa nähdä itsensä uudenlaisena toimijana
(identiteetin vahvistuminen Duhiggin mukaan). [gotobetter.com] - synnyttävät rakenteita, jotka tukevat uusia tapoja ja parantavat kokonaisuutta
(keystone-asetelma – pieni muutos, suuri rakenteellinen vaikutus). [cohorty.app]
Monet tutkimusesimerkit, kuten säännöllinen liikunta tai aamun suunnittelurutiini, osoittavat, että yksi perustapa voi parantaa unta, ravitsemusta, stressinhallintaa, päätöksentekoa ja itsevarmuutta – ilman erillisiä ponnistuksia. [habitprintable.com], [ehealthcommunity.org]
Sama ilmiö näkyy yllättävän selkeästi myös palvelukehityksessä, kun tarkastelemme saavutettavuuden roolia.
Miksi saavutettavuus toimii keystone habitina?
Kun saavutettavuus on aidosti kehitystä ohjaava laatukriteeri – ei ainoastaan validointi projektin lopussa – se käynnistää samanlaisen positiivisen ketjureaktion kuin klassiset keystone-habitit.
Saavutettavuus pakottaa selkeyttämään rakenteen – mikä parantaa koko tuotetta
Saavutettavuusvaatimukset (kontrasti, navigoitavuus, looginen rakenne, semanttinen HTML, selkeä kieli…) ohjaavat tiimiä tekemään ratkaisuja, jotka:
- tuottavat käytettävyyttä kaikille käyttäjille
- vähentävät virheitä
- parantavat teknistä laatua ja löydettävyyttä
- tukevat ylläpidettävyyttä
Kuten keystone-habiteissa, yksi periaate (saavutettavuus) luo automaattisesti rakenteen, joka tukee muita hyviä päätöksiä.
Saavutettavuus luo pieniä voittoja, jotka tarttuvat koko tiimiin
Keystone-habitin ydin on pieni voitto, joka muuttaa dynamiikkaa.
Saavutettavuus tarjoaa näitä jatkuvasti:
- toimintarajoitteisen onnistunut käyttäjätesti
- ruudunlukijan sujuva eteneminen
- selkeä virheilmoitus, joka vähentää tukipyyntöjä
- Näppäimistökäytön sujuvuus ilman yhtään jumipaikkaa
Nämä pienet onnistumiset toimivat vahvoina positiivisina signaaleina, aivan kuten liikunnan tuottama “pieni onnistuminen” tuo mukanaan isompia muutoksia.
Saavutettavuus tekee tiimistä paremman tiimin
Tämä on asia, jonka te olette, ehkä itse huomanneet:
kun saavutettavuus on yhteinen tavoite, tiimin yhteistyö paranee.
Miksi?
- saavutettavuus koskettaa kaikkia rooleja → pakottaa dialogiin
- se edellyttää yhteisiä päätöksiä, ei siiloutumista
- se vaatii jatkuvaa oppimista → jaettujen käytäntöjen syntyä
- se luo yhteisen arvopohjan: tehdään palveluja, jotka ovat aidosti kaikille
Habit-tutkimuksessa tätä kutsutaan “rakenteen luomiseksi”, jossa yksi tapa vakauttaa koko järjestelmän. [habitprintable.com]
Saavutettavuus tuottaa saman dominoefektin kuin klassiset keystone‑habits
Tutkimuksissa keystone-habiteissa havaitaan “positive cascade effect”: yhden tavan omaksuminen parantaa keskimäärin 3,2 muuta elämänaluetta ilman lisäponnistuksia. [cohorty.app]
Saavutettavuudessa näemme saman:
Kun saavutettavuus paranee, samalla usein paranevat:
- käyttäjäkokemus
- tekninen laatu
- virheettömyys
- suorituskyky
- selkeys ja sisällön ymmärrettävyys
- asiakastyytyväisyys
- tiimiyhteistyö
- dokumentaatio ja suunnittelun laatu
On vaikea löytää toista yksittäistä laatukriteeriä, joka vaikuttaisi yhtä moniin osa-alueisiin.
Voisiko saavutettavuus olla digitaalisen palvelukehityksen “keystone habit”?
Mielestäni kyllä.
Syyt ovat samat kuin kaikissa keystone-habiteissa:
- pieni asia pakottaa parempaan tekniseen ja rakenteelliseen laatuun
- identiteetti ja toiminta muuttuvat luonnollisesti
- pienet onnistumiset vievät kohti suurempia muutoksia
- positiivinen ketjureaktio leviää yli yksittäisten roolien
Kun saavutettavuus omaksutaan kehityksen lähtökohdaksi – ei loppupään tarkistuslistaksi – se nostaa koko laatua, koko tiimiä ja koko ajattelutapaa.
Se on juuri sitä, mitä keystone‑habit tarkoittaa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta.
Onko teidän tiimissänne nähty samanlaisia “positiivisia ketjuvaikutuksia” saavutettavuuden kautta? Pahoittelen englanninkielisen termin keystone habit käyttöä, mutta kulmakivi tapa kuulostaa niin oudolta…Tutustu myös aiempiin blogeihini aiheesta.
Kirjoittajana
Ari‑Pekka Saarela
Kehitysjohtaja, Q‑Factory
eQual – avaimet käyttäjäkokemuksen parantamiseen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös monipuoliset eQual-palvelumme, joilla käyttäjäkokemus saadaan varmistettua. Kerromme mielellämme lisää, joten ota rohkeasti yhteyttä!
