Tekoälystä, inklusiivisuudesta ja käyttäjäkokemuksesta keskustellaan enemmän kuin koskaan. Se on hyvä asia. Samalla keskustelu palautuu yhä uudelleen samaan peruskysymykseen: ymmärrämmekö aidosti niitä ihmisiä, joille palveluita rakennamme?
Saavutettavuus nähdään edelleen liian usein vaatimuksena, tarkistuslistana tai ominaisuutena, joka lisätään palveluun projektin loppuvaiheessa. Todellisuudessa saavutettavuus kertoo paljon enemmän. Se kertoo, kuinka hyvin olemme ymmärtäneet käyttäjien tarpeita, erilaisia elämäntilanteita ja käyttökonteksteja.
Kun palvelu toimii henkilölle, jolla on näkörajoite, keskittymisvaikeuksia tai rajallinen digiosaaminen, se toimii yleensä paremmin myös kaikille muille. Siksi saavutettavuus ei ole vain erityisryhmien huomioimista. Se on laadukkaan suunnittelun näkyvä lopputulos.
Tekoäly ei muuta tätä perusasiaa. Se voi nopeuttaa kehitystä ja mahdollistaa uusia palveluita, mutta se ei korjaa puutteellista käyttäjäymmärrystä. Jos käyttäjien tarpeita ei tunnisteta, tekoäly vain skaalaa ongelmia entistä tehokkaammin.
UXQA-ajattelussa saavutettavuus on paljon enemmän kuin yksittäinen vaatimus. Se on digitaalisten palveluiden cornerstone habit eli avaintottumus. Kun organisaatio oppii tarkastelemaan palveluitaan saavutettavuuden näkökulmasta, se alkaa samalla kuunnella käyttäjiä paremmin, kerätä laadukkaampaa palautetta, tunnistaa käytettävyysongelmia aikaisemmin ja rakentaa kokonaisuutena laadukkaampia palveluita.
Siksi saavutettavuus ei ole vain lopputulos. Se on tapa ajatella. Ja ehkä juuri siksi yksi tärkeimmistä kysymyksistä digitaalisten palveluiden kehittämisessä on edelleen sama kuin ennen tekoälyä:
Kuinka hyvin ymmärrämme niitä ihmisiä, joille palveluita rakennamme? Koska lopulta: Saavutettavuus on mittari sille, kuinka hyvin ymmärrämme ihmisiä.
Lue lisää aiheesta myös näistä blogeista:
Kuinka UXQA integroidaan osaksi digipalvelujen koko elinkaarta kerralla oikein -periaatteella?
Saavutettavuus – digitaalisten palvelujen laadun kulmakivenä
Käyttäjäkokemuksen laadunvarmistus ”UXQA”: puuttuva palanen ohjelmistokehityksessä?
Blogisarjan kirjoittajana toimii Q-Factoryn kehitysjohtaja Ari-Pekka Saarela.
