Anonyymi testipäällikkö on havainnut talven hiihtokisoissa, että huolto pettää aina. Tämä on tuntunut olevan suomalaisten hiihtäjien perusselitys, kun kisoissa ei ole oikein kulkenut. Suomen joukkueen huoltopäällikkö on kyllä testipäällikön hengenheimolainen, kun mietitään hänen työnkuvaansa.

Jos summataan niiden kombinaatioiden määrää, joka kohtaa Suomen hiihtojoukkueen huoltopäällikköä, niin sehän on valtava. Tässä listassa ei varmaan ole mainittu kaikkia asioita, koska en ole alan ammattilainen: hiihtäjä, hiihtotapa, matka, suksi, suksen kuviointi, voide, ilman lämpötila, lumen lämpötila, lumen koostumus, latuprofiili, sääennuste ja niin edelleen. Nämä kaikki tekijät pitää tietenkin ottaa huomioon, kun tehdään suksitestejä tulevaa kisaa varten. Hiihtäjä antaa palautetta suksen käyttäytymisestä, jonka mukaan voitelua säädetään.

Huoltopäällikön pitää ohjata omaa tiimiään eli huoltajia ja heidän toimintaansa. Lisäksi toimintaedellytykset tulevat ylhäältäpäin eli miten millainen huoltotila on käytössä ja mitä työkaluja sekä voiteita löytyy.

Tietenkin seuraavan päivän sää voi aiheuttaa yllätystekijän, jolloin voitelu pitää tehdä pikavauhtia uusiksi ja testaamiselle jää hyvin vähän aikaa. Loppujen lopuksi hiihtäjä valitsee sen suksiparin, jolla lähtee kisaan. Ja jos kisassa tulee jotain muuta kuin menestystä, niin huoltohan on pettänyt.

Kaikki tämä kuulostaa niin tutulta testauspäällikön korviin ja muistuttaa tilanteita monessa ohjelmistoprojektissa. Testipäällikkö saa pähkiä samanlaisten asioiden kanssa. Testattavien kohteiden ja niiden kombinaatioiden määrä on yleensä niin iso, että kaikkea on mahdoton testata, sillä testausta rajoittavat yleensä käytettävissä olevat resurssit: aika, henkilöt, kulut, testausympäristö, työkalut ja testilaitteet.

Ainahan oletus on, että järjestelmä toimii, koska se on testattu. Mutta joskus vaan voi tapahtua jotain sellaista, jota ei ole osattu ajatella tapahtuvan, kun järjestelmää on kehitetty ja testattu. Silloinkin kuulee usein kommenttina, että testaus on pettänyt.  Aina kannattaisi kuitenkin selvittää, missä virhe on tehty ja syntynyt, koska sen tiedon turvin voidaan parantaa prosessia ja vähentää virheiden määrää ennen testausta.

Hyvää työpäivän jatkoa!