Menu
Ohjelmistorobotiikka vapauttaa ihmisen tekemään tehtäviä, joissa hän on ylivertainen.
Suomenkielinen termi ohjelmistorobotiikka tulee englanninkielisistä sanoista Robotic Process Automation (RPA).
Määritelmänsä mukaan ohjelmistorobotiikka on liiketoiminnan toistuvien työtehtävien ja toimintojen automatisointia ohjelmallisesti. Kyseessä eivät ole siis fyysiset robotit, joita käytetään esimerkiksi autoteollisuudessa eikä monessa kuvapankkikuvassa oleva sinivalkoinen Pepper, vaan koodattu ohjelmistorobotti.
Ohjelmistorobotiikalla tehtävä automatisointi on nopeaa, tehokasta ja edullista ylläpitää. Robotti tekee sen, mitä siltä pyydetään eli se ei päättele eikä tee itsenäisiä päätöksiä. Robotti käyttää hyväkseen olemassa olevia järjestelmiä ja rajapintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se kirjautuu itsenäisesti esimerkiksi SAPiin, hakee sieltä samoja asioita kuin ihmiskäyttäjäkin ja tuottaa halutunlaisen raportin.
Kiinnostaako sinua QAutomaten Ohjelmistorobotiikan (RPA) ostajan opas? Syötä sähköpostiosoitteesi alle ja saat meiltä linkin.
Ihmiseen verrattuna ohjelmistorobotti tekee työnsä nopeasti ja tehokkaasti. Se ei väsy eikä tee virheitä eli sen tekemä työ on jatkuvasti tasalaatuista. Robotti voi toimia ympäri vuorokauden vuoden jokaisena hetkenä ja sen tekemä työ on, tai tulee olla, 100-prosenttisesti jäljitettävää. Koska ohjelmistorobotiikka toimii myös liiketoimintakriittisten tehtävien parissa, niin jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden merkitys korostuu.
Ohjelmistorobotiikan suurin etu on se, että se vapauttaa ihmiset tekemään mielekkäämpää ja arvokkaampaa työtä. Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka eivät siis suinkaan ole vähentämässä ihmisen tarvetta, vaikka näin joskus yhä virheellisesti esitetään.
Syynä tähän on se, että ihmisten taidot ovat monilla eri osa-alueilla robotteja ja tekoälyä ylivertaisemmat. Me pystymme tuntemaan erilaisia tunnetiloja ja kokemaan esimerkiksi empatiaa. Lisäksi kykymme päätellä ja ymmärtää kokonaisuuksia erottaa meidät koneista. Mielikuvituksemme mahdollistaa tulevaisuuden visioinnin ja parempien vaihtoehtojen näkemisen, ja me pystymme oppimaan itsenäisesti. Edellä mainitut seikat puoltavat myös sitä, ettei robotiikka ole viemässä meiltä työtä vaan itse asiassa luo sitä enemmän täysin uudenlaisina ansaintamahdollisuuksina.
Ohjelmistorobotit avustavat tietojen käsittelyssä monin konkreettisin keinoin. Tietoa voidaan kerätä, yhdistää ja jalostaa. Sitä voidaan syöttää tai siirtää järjestelmästä toiseen. Lisäksi ohjelmistorobotti voi tarkistaa tietoa tai tehdä erilaisia vertailuja tietomassojen välillä.
Ohjelmistorobotilta onnistuu puuttuvien toiminnallisuuksien täydentäminen vaivattomasti. Järjestelmien välisissä integraatioissa roboteilla on myös oma tehtävänsä. Niiden avulla integraatiot toteutetaan nopeammin ja edullisemmin, ja robotit pystyvät validoimaan lopullisenkin integraation.
Näin ollen robotiikan avulla voidaan myös pidentää olemassa olevien järjestelmien elinkaarta sekä laajentaa niiden käyttöä.
Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa roboteista on taustalla toimivia, mutta tulevaisuudessa tulemme näkemään entistä enemmän myös työpöytärobotteja. Tietotyöläisinä saamme entistä keskustelevampaa ja sparrailevampaa apua samoin kuin helpotusta rutiinitehtävien hoitoon.
Teknologisten ratkaisujen suhteen joudumme ottamaan huomioon sen, että hallittavien robottien määrä tulee jatkuvasti kasvamaan. Lisäksi prosessikuvauksiin liittyvät työkalut integroituvat jatkossa automaatioratkaisuihin.
Työkalujen kohdalla on markkinoilla nähtävissä tällä hetkellä suuri muutos. Maailma suurin teknologiatalo IBM luottaa teknologiakumppaneiltaan saamaansa apuun sen sijaan, että kehittäisi omia työkalujaan. Myös avoimen lähdekoodin käyttö on laajentunut huomattavasti etenkin Suomessa. Syynä tähän on puhtaasti avoimeen lähdekoodiin perustuvan Robot Frameworkin käytön suosio ja laajuus Suomessa.
Alla oleva kuva havainnollistaa, minkälaisista asioista on kyse, kun yritys alkaa arvioida ohjelmistorobotiikan käyttöönottoa. RPA-kiihdyttämöpalvelumme tukee näissä pohdinnoissa. Ensimmäinen osa on tunnistamisvaihe. Mitä kipupisteitä tai ongelmakohtia on havaittu organisaatiossa? Jos tueksi otetaan automatisointi, niin mikä on se tuoma hyöty ja kustannustehokkuus? Entä mistä voitaisiin lähteä helpoiten liikkeelle?
Toisessa vaiheessa valitaan ne teknologiat, joita halutaan kokeilla. Päätökseen vaikuttavat asiakaskohtaiset seikat eli asiakkaan liiketoimintaan ja itse yritykseen vaikuttavat erityispiirteet. Samalla otetaan huomioon käytössä olevat järjestelmät ja teknologioiden erot.
Pyramidin korkeimmalla kohdalla on luetulta asiakkaalta edellytettäviä seikkoja. Kiihdyttämö onnistuu ottamalla huomioon omistajuuden, osallistamisen, sopivan toimintatavan sekä pilotoinnin vaatimat tekniset seikat.