Menu
Ohjelmistorobotiikka tehostaa liiketoimintaa ja vapauttaa ihmisen tekemään tehtäviä, joissa hän on ylivertainen.
Suomenkielinen termi ohjelmistorobotiikka tulee englanninkielisistä sanoista Robotic Process Automation (RPA).
Määritelmänsä mukaan ohjelmistorobotiikka on liiketoiminnan toistuvien työtehtävien ja toimintojen automatisointia ohjelmallisesti. Kyseessä eivät ole siis fyysiset robotit, joita käytetään esimerkiksi autoteollisuudessa eikä monessa kuvapankkikuvassa oleva sinivalkoinen Pepper, vaan koodattu ohjelmistorobotti.
Ohjelmistorobotiikan avulla tehtävä automatisointi on nopeaa, tehokasta ja edullista ylläpitää. Robotti tekee sen, mitä siltä pyydetään eli se ei päättele eikä tee itsenäisiä päätöksiä. Robotti käyttää hyväkseen olemassa olevia järjestelmiä ja rajapintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se kirjautuu itsenäisesti esimerkiksi SAPiin, hakee sieltä samoja asioita kuin ihmiskäyttäjäkin ja tuottaa halutunlaisen raportin.
Ihmiseen verrattuna ohjelmistorobotti tekee työnsä nopeasti ja tehokkaasti. Se ei väsy eikä tee virheitä, joten työn laatu on aina tasaista. Robotti voi toimia 24/7 vuoden jokaisena päivänä. ja sen tekemä työ on, tai tulee olla, 100-prosenttisesti jäljitettävää.
Ohjelmistorobotiikkaa hyödynnetään myös liiketoiminnalle kriittisissä tehtävissä, joissa läpinäkyvyyden merkitys korostuu, joten robottien toiminta on 100% jäljitettävissä.
Ohjelmistorobotiikan suurin etu on se, että se vapauttaa ihmiset tekemään mielekkäämpää ja arvokkaampaa työtä.
Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka eivät siis suinkaan ole vähentämässä ihmisen tarvetta, vaikka näin joskus yhä virheellisesti esitetään.
Syynä tähän on se, että ihmisten taidot ovat monilla eri osa-alueilla robotteja ja tekoälyä ylivertaisemmat. Me pystymme tuntemaan erilaisia tunnetiloja ja kokemaan esimerkiksi empatiaa. Lisäksi kykymme päätellä ja ymmärtää kokonaisuuksia erottaa meidät koneista. Mielikuvituksemme mahdollistaa tulevaisuuden visioinnin ja parempien vaihtoehtojen näkemisen, ja me pystymme oppimaan itsenäisesti.
Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka eivät siis suinkaan ole vähentämässä ihmisen tarvetta, vaikka näin joskus yhä virheellisesti esitetään.
Syynä tähän on se, että ihmisten taidot ovat monilla eri osa-alueilla robotteja ja tekoälyä ylivertaisemmat. Me pystymme tuntemaan erilaisia tunnetiloja ja kokemaan esimerkiksi empatiaa. Lisäksi kykymme päätellä ja ymmärtää kokonaisuuksia erottaa meidät koneista. Mielikuvituksemme mahdollistaa tulevaisuuden visioinnin ja parempien vaihtoehtojen näkemisen, ja me pystymme oppimaan itsenäisesti.
Lue lisää ohjelmistorobotiikan hyödyistä blogistamme.
Ohjelmistorobotit avustavat tietojen käsittelyssä monin konkreettisin keinoin. Tietoa voidaan kerätä, yhdistää ja jalostaa. Sitä voidaan syöttää tai siirtää järjestelmästä toiseen. Lisäksi ohjelmistorobotti voi tarkistaa tietoa tai tehdä erilaisia vertailuja tietomassojen välillä.
Ohjelmistorobotilta onnistuu puuttuvien toiminnallisuuksien täydentäminen vaivattomasti. Järjestelmien välisissä integraatioissa roboteilla on myös oma tehtävänsä. Niiden avulla integraatiot toteutetaan nopeammin ja edullisemmin, ja robotit pystyvät validoimaan lopullisenkin integraation.
Näin ollen robotiikan avulla voidaan myös pidentää olemassa olevien järjestelmien elinkaarta sekä laajentaa niiden käyttöä.
Tällä hetkellä suurin osa roboteista toimivat taustalla, mutta tulevaisuudessa tulemme näkemään myös enemmän työpöytärobotteja. Tietotyöläisenä saat keskustelevampaa ja sparrailevampaa apua samoin kuin helpotusta rutiinitehtävien hoitoon.
Teknologisten ratkaisujen suhteen joudumme huomioimaan, että hallittavien robottien määrä tulee jatkuvasti kasvamaan. Lisäksi prosessikuvauksiin liittyvät työkalut integroituvat jatkossa automaatioratkaisuihin.
Työkalujen kohdalla on markkinoilla nähtävissä tällä hetkellä suuri muutos. Maailma suurin teknologiatalo IBM luottaa teknologiakumppaneiltaan saamaansa apuun sen sijaan, että kehittäisi omia työkalujaan. Myös avoimen lähdekoodin käyttö on laajentunut huomattavasti etenkin Suomessa. Syynä tähän on puhtaasti avoimeen lähdekoodiin perustuvan Robot Frameworkin käytön suosio ja laajuus Suomessa.
Ensimmäinen vaihe: Tunnistaminen. Mitä kipupisteitä tai ongelmakohtia on havaittu organisaatiossa? Mikä on automaation tuoma hyöty ja kustannustehokkuus? Mistä lähteä helpoiten liikkeelle?
Toinen vaihe: Valitaan halutut teknologiat. Tähän päätökseen vaikuttavat asiakaskohtaiset seikat, kuten asiakkaan liiketoimintaan sekä itse yritykseen vaikuttavat erityispiirteet. Samalla huomioidaan käytössä olevat järjestelmät ja teknologioiden erot.
Kolmas vaihe: Huomiointi. Kiihdyttämö onnistuu huomioimalla omistajuuden, osallistamisen, sopivan toimintatavan sekä pilotoinnin vaatimat tekniset seikat.
Syötä sähköpostiosoite niin saat ladattua oppaan!
